Anteeksiantava pelkuri

löysin itseni
taas kerran
antamasta sinulle anteeksi
ja satuttamasta itseäni
taas kerran.

ethän edes pyytänyt anteeksi;
enhän edes yrittänyt soittaa
tai puhua kanssasi.
enhän edes tiedä ajatuksiasi;
onko anteeksiantoni minkään arvoista,
teetkö sen uudestaan ja
petynkö sinuun taas seuraavan kerran.

se jättää monta kysymystä kysymättömäksi,
monta vastausta sanomattomaksi
ja sydämeni varovaiseksi
taas kerran,
mieleni alttiiksi epäilemään
liian helposti.

ehkä minun pitäisi vain soittaa sinulle.
uskaltaisinko?

Mulle riittää että olet sinä

sun ei tarvii esittää
ei olla sen enempää
kuin olet

ei sun tarvii hymyillä
jos et jaksa
mutta nauraisin mielelläni kanssasi joskus

voit sanoo olet muuttunut
voit sanoo ettet välitä
kunhan sanot totuuden

en jaksaisi kuunnella
ristiriitaisia asioita
joita kuulen sinun sanovan
taas kerran

en tiedä mitä haluat
tai mitä yrität sanoa
kertoisitko minulle?

mä haluisin vain ymmärtää
en pyydä sulta enempää
kuin yhden hetken vain;
puhuttaisiin kahdestaan,
ehkä asiat ratkeaa

ei sun tarvii vältellä
mä haluun olla sun ystävä
ei väliä vaikka oot muuttunut

ei sun tarvii esittää
ei olla sen enempää
kuin olet

mulle riittää että olet läsnä.
mulle riittää että olet sinä.

Moikka maailma!

Welcome to WordPress.com. This is your first post. Edit or delete it and start blogging!

aforismeja

jotain aforismeja/sanontoja, joita oon keksiny joskus…

Puhuminen tapahtuu hetken mielijohteesta.

Sori että oon olemas, mut teiän on vaan pakko kestää mua.

Yhdessävietetty aika on ystävyyden taikaa.

When your eyes smile
my heart smiles with you.

Älä heitä toivoa kaivoon, vaan kolikko toivomuskaivoon.

Pienissä asioissa on jotain suurta.

Silence speaks its own words.

What’s the point of wearing sunglasses if you can’t see the sun?

Katso enemmän sydämellä kuin silmillä.

Halaus on aina tervetullut

Yritys kannattaa aina, mutta riittääkö se?

Parhaat runot syntyvät sydämellä.

Voi elämän kevät kun mul ei tuu kesää.

Elämä vaatii senkin
että joskus on osattava luovuttaa
ja antaa vain olla.

new poems? coming soon, maybe? dunno really.

well, well..I really SHOULD write some new poems 😀 heh. I have like hundreds of poems "piled up" on my computer and none of them is finished. so you see, I really haven’t had an inspiration. and still don’t. though I do have written some poems that actually are done already. dunno how good they are though. but since I’m only publishing some old stuff here all the time..some new good stuff would be nice. but well, I think I soon will publish some new ones. or a little newer than these that are here anyway. for example, the poem "Kaipaus"…I began to write it like at 27th of December 2008 xD and the others are even older! old old poems, heh. (though "Arpa" is probably newer than "Kaipaus") I want newer ones.. will try to write something todayyy.

😀

joku vanha tämäkin – uusia kun ei ole ;p

Kaipaus

Niin kauan
odotin
tätä hetkeä tulevaksi,
niin kauan kaipasin
että
unelmani olisivat todeksi tulleet,
löytäneet tavan kiivetä
ajatusteni kuilusta
ulos todellisuuteen.

Toivoin, sydämeni
rikkoutuessa niin monet kerrat,
toivoin ja uskoin,
että näiden
pitkien päivien päässä
on jossain se hetki, tämä päivä,
jona
unelmani toteutuvat,
ja jolloin näkisin sen
mitä olen niin
kauan odottanut
sen hetken, kuin kosketuksen,
ripauksen
unenomaista todellisuutta
muutaman sanan ja teon päässä

ja
tänä päivänä
kun näen sen kävelevän vierelläni,
hymyilevän
kasvoillasi
kuin pystyisin koskettamaan sitä,
mistä olen vain
haaveillut,
kuin se olisi jo tässä,
en pystykään
koskettamaan,
en täysin ulottamaan
siihen asti
mikä on
kuin olevaa, on kuin tässä.
on kuin tämä
hetki.
elämä
toiveeni
itsevarmuuteni
unelmani

eivät
sanat täysin riittäneetkään
eivät teot kertoneet tosia
jäin
unelmani kuilun pohjalle
sen itsensä viedessä todellisuuteni.

tunnelmaa runoni tekemiseen toi: Jalanen kappale "Si J’avais Su" ^^



http://www.youtube.com/watch?v=NkAwSEHqwco

Arpa

osta arpa ja
raaputa,
ehkä tärppää.
valitse tuhansien joukosta,
mikä
on se oikea?

toiset sanoivat: osta tämä!
toiset pysyivät
hiljaa.
yksi rohkaistui sanomaan:
sinun on valinta oma.

kuinka
päättää siis voisi,
oman elämän arvasta,
leikkiäkö
jumalaa,
päättää kohtalo?
kukapa valintani
tekisi,
puolestani toiveeni tietäisi?
arvan raaputtaisi,
sen
oikean.

itse se täytyy tehdä,
tietämättä itse sen
enempää,
kuin kukaan muukaan,
tulevaisuudesta,
oikeasta
valinnasta.

mitä arpa tuo tullessaan,
tulevaisuus sen
näyttää.

…ja vähän tällanen uudempi runonen

Eebenpuu

Anna tunteelle väri, muoto
anna sille nimi

Sinä
olet pyöreä, kaunis,
hennolla äänelläsi rikot tummimmankin
pimeyden
Olet lempeä, siloposki, niin kuin pieni lapsi
(Olet
rakkaus)

Sinä olet hiljainen, vaikeneva
löydät
rosoisuudesta kotisi
Pienenä nurkkaan kätkeytyen loistat sinäkin
lämmöllä
kuin rohkaisten pientä lintua lentämään
–
siipirikon jälkeen
(Olet toivo)

Mutta sinä olet
väritön, salakavala
rosoisuuden maaherra, hiljaisuuden
valtias
Surusta ammennat voimasi, voimattomuudessa on sinun
kotisi

(Nimesi on tuska, nimesi on ahdistus)

Sinä
rikot sen linnun siivet
sinä kahlitset sen pienen lapsen

Polvet
rikkoutuen, kaatuen
jalat kompuroivat käskysi voimasta
Muttet
pysty sitä silmua rikkomaan
joka kairaa läpi rosoisen
puunkuoren,

haarniskan.

Rakastan sinua
eebenpuu
kunpa muuttuisit tänään valkoisemmaksi.

vähän tällanen vanhempi…

sinusta en osannut sanoa
olitko se marmorikasvoinen
nukke,
posliininukke lasikaapin hyllyllä,
niin kauniina ja
käyttämättömänä
vain istuen ja katsellen
omalta
paikaltaan,
omasta ylhäisyydestään

vaiko se
räsynukke,
vanhaksi kulunut ja käytetty,
liian rikkinäisenä
heitetty pois;
jätetty ullakon nurkkaan yksinään
miettimään
ja odottamaan
josko joku sen sieltä löytäisi,
jonain
päivänä, kukaties.

Varmaan eka ala-asteella kirjottamani biisi :D

tykkään
kertosäkeestä; must se on onnistunu ^^ mut toi toka säkeistö on niin ala-aste luokkaa, että
huh huh 😀 ..en siis oo ajatellut loppuun asti mitä oon kirjottanu..
niin jotenkin itsensä toistamista koko biisikin. ei oo tullu muokattuu
tarpeeksi. no, mut ainakin huomaa, et oon edistyny lyriikoiden
kirjoittajana..

 

Erilainen

Sanoitus: Anne

Sä et sitä tajuu ollenkaan,

Mä saan tehdä mitä itse haluan.

Sä sen haluut vain estää,

Mut et pääse sitä lähellekään.

Kertosäe:

Mä olen vain ihminen,

Erilainen.

Et voi sille mitään,

Länteen, Itään

Voin mä matkustaa.

Erilainen,

muukalainen

Mä teen mitä haluan,

Etkä saa siitä pointtiikaan.

Sä estät kaiken mitä tahdon, teen.

Niin sä aina haluut, sekä luulet.

Sä pyrit kaikkeen outoon.

Täysin erilainen mä oon.

kerto